Arvioinnin tuskaa

2018-12-21

Kielitaito-omena taitotasojen kuvaajana

2018-12-18

Miten lyhyestä tuli enemmän

2018-10-31

Testipiste kiittää palautteesta!

2018-09-28

Miksi EVK ei riitä? Eli miksi juristeja tarvitaan?

2018-09-18

Suomea puhutko?

2018-08-28

Taitoavain: Työkaluja taitotasojen ja tavoitteiden avaamiseksi ja selittämiseksi S2-oppijalle – yliopisto-opiskelijan näkökulma

2018-05-30

Opettajan kokemuksia ja ajatuksia taitotasoja käsittelevästä opetustuokiosta ja Taitoavain-materiaalin käytöstä (kevät 2018)

2018-05-30

Miten kertoa eurooppalaisesta viitekehyksestä S2-oppijalle?

2017-12-19

Työkaluja taitotasojen ja tavoitteiden avaamiseksi ja selittämiseksi S2-oppijalle

2017-12-19

Parasta ennen

2017-05-15

Opiskeluvalmiuksien testi kielitaitoa ennakoimassa?

2017-05-15

Outoja tuloksia ja tärkeitä kysymyksiä

2017-02-23

B1- ja B2-tasojen lopputesti käyttöön

2016-12-19

Mikä vaikuttaa tekniseen lukutaitoon suomen kielellä?

2016-09-02

Tilastoja Testipisteen asiakaskunnasta

2016-08-12

Opetusharjoittelijana Testipisteessä

2016-08-10

Arvioijan aakkosia

2016-08-10

Millaista koulutusta turvapaikanhakijoille?

2016-05-02

Arvioinnin tuskaa

2018-12-21
Olen toiminut suomi toisena kielenä –opettajana jo niin kauan, että silloin kun aloitin, ei taidettu meistä opettajista edes vielä käyttää tätä nimitystä. Olimme vain suomen kielen opettajia. Eikä ollut olemassa vielä yhtään sellaista oppikirjaa, joka olisi laadittu nimenomaan Suomeen asumaan tulleita kielen opiskelijoita ajatellen. 

Paljon on tapahtunut kehitystä vuosien varrella: koulutusten kestot ja nimitykset ovat muuttuneet, opetusmenetelmät, -välineet ja -materiaalit monipuolistuneet, yhteydet työelämään tiivistyneet. Kaikesta huolimatta opiskelijat ja heidän opettamisensa on periaatteessa yhä samanlaista. Ja edelleen pidän työstäni todella paljon. Paitsi yhdestä asiasta - arvioinnista. On mahtavaa kohdata uusia ihmisiä, tutustua heihin, tukea ja ohjata heitä ja seurata oppimisen edistymistä. Kun aloitetaan kielen opiskelu ihan alkeista ja päätetään siihen, että voidaan keskustella monista asioista suomeksi, on kokemus molemmin puolin palkitseva. Opettajana voin iloita yhdessä opiskelijoiden kanssa, kun kielitaidon kehittyessä elämä uudessa kotimaassa alkaa tuntua helpommalta ja jatko-opiskelupaikka tai työpaikka löytyy. Mutta aina ennen kuin yhteinen taipaleemme päättyy, joudun käymään läpi työni ikävimmän puolen – kielitaidon arvioinnin. 

En tiedä, kuinka moni muu S2-opettaja jakaa kanssani saman kokemuksen ja tunteen. Tuntuu joskus aivan liian vaikealta arvioida kielitaidon tasoa. Ja kun siihen liittää vastuun, joka liittyy todistuksen kirjoittamiseen, niin tuskan ja riittämättömyyden tunne on taattu. Eikä edes vuosien kokemus ole mainittavasti helpottanut tilannetta. 

Onneksi kotoutumiskoulutusta varten on Testipisteessä laadittu erittäin toimivat ja luotettavat lopputestit. Toki niissäkin tuottamisen taitojen eli puhumisen ja kirjoittamisen tason määritteleminen jää opettajan/opettajien arviointitaitojen varaan. Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) antamat kriteerit eivät valitettavasti aina helpota arviointia, niin tulkinnanvaraisia jotkin kohdat ovat. Vuosien varrella olen käyttänyt ja itsekin laatinut joitakin taulukoita arvioinnin avuksi. Ja silti – aina yhtä vaikeaa. 

Taitoavain–arviointikoulutus antoi taas uuden työkalun. Arviointia ja kriteerejä lähestyttiin kielen oppijan näkökulmasta, mutta samalla kun EVK:n taitotasoja avataan selkeästi ja havainnollisesti opiskelijoille, avautuvat ne myös opettajalle. Koulutuksen aikana syntyi EVK:n sovellus, jossa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mitä osaan, missä tilanteissa selviän? Mikä voi olla vielä vaikeaa? Mitä minun tarvitsee oppia seuraavalle tasolle päästäkseni? Mihin koulutukseen tai työhön kielitaitoni riittää? Tämä taulukko tulee varmasti käyttöön, ja mielelläni jaan sitä työkavereilleni. Uskon, että se auttaa monia ymmärtämään paremmin, millaisia tavoitteita opiskelussa on ja mitä oikein tarkoittaa, kun todistuksessa suomen kielen taito on A2.2 tai B1.1. Taitotasojen visuaaliseen esittämiseenkin löytyi monta uutta vaihtoehtoa perinteisen portaikon rinnalle. Nyt voin valita, havainnollistanko kielitaidon kehittymistä ympyröiden, amfiteatterin vai vaikkapa omenapuun oksien avulla!

Tarja Dejanova






Kielitaito-omena taitotasojen kuvaajana

2018-12-18
Mitä ne kielitaitotasot oikein ovat? Mikä ero on A2.1 ja A2.2 tasolla? Miten paljon tai hyvin osaa puhua B1.1? Miksi mun teksti on A2.1 ja kaverin A2.2?

Suomen kielen kouluttaja kuule usein tällaisia kysymyksiä. Lisäksi opettajan pitäisi kurssin alussa avata kurssin tavoitteita opiskelijoille. Esimerkiksi kotoutumiskoulutuksessa yksi kurssin tavoitteista liittyy nimenomaan kielitaitotasoon. Miten siis havainnollistaa heti kurssin alussa miten hyvin toivoisimme opiskelijan puhuvan kurssin lopussa, kun yhteistä kieltä ei vielä ole?

Havainnollistamisvälineeksi olen keksinyt ja piirtänyt omenapuumallin. Kuvan olen tehnyt kotoutumiskoulutusta ja sen tavoitteita ajatellen, eli edistyneempiä tasoja ei ole kuvattu niin tarkasti kuin alkupään tasoja.  Tarkoituksenani on kuvalla kannustaa opiskelijaa näkemään, että heti alkuvaiheessakin kielitaito karttuu. Kuva toki toimii kaikenlaisilla kursseilla taitotasojen havainnollistamiseen.




Mitä kuvat tarkoittavat?

0-A1.3:
Liikkeelle lähdetään itäneestä siemenestä, joka kasvaa A1.3 tasolle päästessä pieneksi yksinkertaiseksi oksaksi, joka ovat vielä melko hutera ja hento. Rakenteet ovat siis vielä hyvin horjuvia ja lauseet pieniä ja yksinkertaisia. Ennen tasoa A1.3 opiskelija osaa joitakin sanoja tai fraaseja.

A2:
A2.1-oksa on jo kasvanut ja lehdet ovat isommat, kukatkin ovat jo nupullaan.  Lauseissa voi olla jo jonkin verran yksinkertaista sidosteisuutta, mutta tuotos on vielä suppeaa ja rakenteet yksinkertaisia. Oksat ovat siis vielä hentoja ja haarautuminen vasta pientä. Hennon oksat tarvitsevan vielä tukea. A2.2 –tasolla oksan ja tuotoksen massa kasvaa, rakenteet (eli oksat) monipuolistuvat ja vahvistuvat, kukat aukeavat. A2.2-oksa on kuitenkin vielä hento, vaikka vahvistuukin, eli toisia oksia ja puita tarvitaan vielä avuksi. Eiväthän kukatkaan yksin pölyty.

B:
Omenaiset oksat ovat jo itsenäisiä kielenkäyttäjiä. Omenoita voi ajatella abstraktina tasona, omasta tilanteesta laajemmalle tasolle pääsemisenä kirjoituksessa ja puheessa.  B-tason oksat ovat vahvempia, eli ne eivät tarvitse tukea samalla tavalla kuin hennommat oksat. Rakenteet eli oksat ovat monipuolisempia, vahvempia ja yltävät kauemmaksi. B1-tasolla kielenkäyttäjä ei ehkä vielä hallitse useita eri tyylejä ja siksi oksia on vain yksi. B2-tasolla oksia on jo useampia ja erilaiset tyylit ja käyttötilanteet ovat tuttuja ja paremmin hallussa. B2 on siis kattavampi ja tukevampi, varmempi kuin B1.

C:
Metsä on kieliyhteisö, jonka täysivaltainen jäsen oksa ja puu ovat. Yhteisö, siis metsä on monipuolinen ympäristö, jossa vastaan tulee erilaisia puita, oksia, muita kasveja ja eläimiä.

Esimerkkejä käytöstä

Kurssin alussa kuvasta opiskelijat näkevät, että siemenestä kasvaa jotain isoa, vaikka sanallinen selitys ei silloin toimisikaan. Kurssin edistyessä kuvaa voi avata tarkemmin opiskelijoille Eurooppalaisen viitekehyksen eli EVK:n mukaan tai yllämainittua selitystä mukaillen.

Olen usein ottanut kuvan esille, kun annan opiskelijoille palautetta esim. kirjoitelmasta tai kun harjoittelemme, miten puheessa pääsisi seuraavalle tasolle.  Eräs opiskelija esimerkiksi oli kirjoittanut paljon lauseita ja lauseet olivat hyviä. Omasta mielestään hän oli kirjoittanut paljon ja oli harmissaan siitä, että hänen tasonsa oli A2.1 ja kaverilla oli A2.2.  Opiskelija oli kirjoittanut paljon lauseita, mutta ne olivat kaikki yksinkertaisia päälauseita peräkkäin. Kuvan kanssa opiskelijalle oli helppo selittää (ja hänen ymmärtää), että hänellä oli paljon näitä suoria A2.1-oksia, mutta ei ollut vielä sidosteisuutta tai rakenteita eli haaroja, joita A2.2-oksissa jo on. Oksan rakennetta tutkiessa olen samalla piirtänyt oksaa sormella ja kertonut esimerkkejä oksan haaroista esim. ”Menin kauppaan (pääoksa), mutta unohdin lompakon kotiin (sivuoksa) ja minun piti mennä takaisin kotiin”.  Esimerkkejä voi aina antaa tason mukaan ja sen mukana mihin seuraavaksi tähdätään.
 
Samaa mallia voi käyttää puhettakin arvioidessa ja havainnollistaessa. Puheessa haaroja ovat yhtä lailla perustelut ja sivulauseet (koska, mutta, jos, toisaalta...). Opiskelija siis voi myös puhua paljon määrällisesti (kuten edellisen esimerkin opiskelija kirjoitti), mutta taso voi silti olla A2.1, jos koko tuotos on vain helppoja ja yksinkertaisia lauseita, epätarkkuutta on paljon, eikä sidosteisuutta tai perusteluja juuri ole. Risukasaa siis.  

Tekemääni puuta voit käyttää opetuksessa taitotasojen selventämisessä opiskelijoille. Pidäthän tekijän tiedot mukana kuvassa.  Mikäli haluat levittää sitä muuten tai käyttää sitä minkäänlaisessa kaupallisessa tarkoituksessa, ota yhteyttä minuun. Kysy käyttöoikeutta aina, jos olet epävarma asiasta.

Toivottavasti omenapuumallistani on iloa muillekin!

Hanna Leikas



Miten lyhyestä tuli enemmän

2018-10-31
Tapaan työkseni maahanmuuttajia, jotka tarvitsevat suomen kielen opetusta. Vuodessa arvioin noin tuhannen tulijan kielitaitoa ja opiskeluvalmiuksia sekä ohjaan heitä eteenpäin kunkin tulevaisuudensuunnitelmia kuunnellen. Olen tehnyt työtäni jo yli kahdeksan vuoden ajan. Uskaltaisin väittää, että minulla on tuntumaa aiheeseen.

Viime aikoina olen ihmeissäni seurannut muotia, jossa maahanmuuttajille suunnattuja koulutuksia halutaan lyhentää kuin hameita nousukaudella. Mitä lyhyempi, sitä parempi, tuntuu moni koulutuksesta päättävä ajattelevan. Järjetöntä - kuten muoti niin usein! Tässä otteita tämän syksyn erikoistarjouksista: Suomea 7 kk ja sitten ammattiopintoihin. Suomea 10 viikkoa ja sitten ammatillisia opintoja 3 kk!

Suomalainen teini on ammatilliseen koulutukseen hakeutuessaan opetellut lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellään 9 vuotta, ja ammatin perusteiden oppimiseen hänen katsotaan tarvitsevan vielä kolme vuotta lisää. Silti uskomme maahanmuuttajalla olevan lyhytkoulutuksen jälkeen yhtä hyvät menestymisenmahdollisuudet uusien ammattilaisten catwalkilla. Kärsimmekö järjettömän pintamuodin lisäksi harhoista? Testipisteen tilastot kertovat, että esimerkiksi vuonna 2016 meille lähtötason arviointiin ohjatuista irakilaisista (835 henkeä, turvapaikanhakija-aallon suurin ryhmä) joka kolmannella oli alle 9 vuotta peruskoulua. Latinalaisten aakkosten hallinnassa oli vakavia puutteita 48 prosentilla. Mutta mitä niitä numeroita tuijottelemaan: pikakurssille vain ja työelämään!

Tapaan säännöllisesti maahanmuuttajia, joiden opinnot on keskeytetty puutteellisen kielitaidon takia: ”Ope sano että mun suomen kieli ei riitä.” Ihmiset ovat pettyneitä, heidän itsetuntonsa on saanut kolauksen, ja seuraava valintakoe kiinnostaa taas vähän vähemmän kuin edellinen. Pitkäkestoisimmilla koulutuksilla voidaan ehkäistä pettymyksen ja arvottomuuden tunteita, vähentää maahantulijoiden jatkuvaa testausta ja arviointia sekä lyhentää nivelvaiheissa kuluvaa odotteluaikaa.

Eikä siinä vielä kaikki: pidemmässä koulutuksessa myös oppii enemmän!

Elina Stordell



Testipiste kiittää palautteesta!

2018-09-28
Työtä työtä työtä tehdään... Tässä otos syyskuussa saamastamme asiakaspalautteesta. Testipiste kiittää kaikkia kävijöitä ja toivottaa onnea opintoihin!

  • Thank u so much for your support and immediate result.
  • Attitude of everybody is good. All are treated equally. That's nice. Thank you!
  • Everyone was very nice and helpful, it was easy to find the place. It was a nice experience. Thank you.
  • test facil et rapide et un bon encadrememt du personnel, j ai ete tes alaise
  • They were all very polite and did their jobs in a professional and encouraging manner. Thanks!
  • hyvät ja selvät kysymykset testissä
  • The staff is great, very understanding, friendly. I felt at ease taking part in the testing period for the Finnish courses at this location. I very much appreciate their service and work.
  • well well, i was very greatful to carry out the test though it was not that easy since have never speak nor read finnish before. on the other hand, it was good trying to learn a new language. cant wait to start the lesson or to start school cos will be happy to start.
  • credo che il test di valutazione del T-office sia molto utile per indirizzare i propri studenti verso il piu giusto livello per la preparazione futura.
  • I am extremely happy and satisfied with the help and services provided by Testipiste today. Keep up with the awesome work.
  • The test was simple to understand and teachers here made me feel very comfortable and relaxed. Good Job.
  • kiitos testista.Oli pitkä aikaa... Toivottavasti tulee hyvä tulokset.
  • Very kind and welcoming center. One feels intimidated because of our language limits, but the staff ensures that all are comfortable when they are here. Thank you!




Elina Stordell



Miksi EVK ei riitä? Eli miksi juristeja tarvitaan?

2018-09-18
Taitoavain-täydennyskoulutus suomi toisena kielenä -opettajille pyörähti kolmannen kerran käyntiin Testipisteessä. Ensimmäisenä lähipäivänä päädyttiin heti olennaisen äärelle professori Ari Huhdan luennon myötä.